Monikulttuurisuus elinvoiman ja kasvun moottorina

Järjestimme joulukuun alussa webinaarin yhdessä Suomen Yrittäjien kanssa. Webinaarissa käsiteltiin monikulttuurisuutta elinvoiman ja kasvun moottorina. Aiheesta keskustelemassa olivat Joensuun kaupungin kansliapäällikkö Jenni Jokela ja ASSA ABLOY Oy:n tuotejohtaja Thomas Mathews. Moderaattorina puolestaan toimi Youpretin hallituksen puheenjohtaja ja yrittäjä Teemu Purmonen.

Webinaarin tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta kasvun vauhdittamisesta kansainvälisten osaajien avulla, sillä 2020-luvulla monikulttuurisuus on keskeinen osa kuntien ja kaupunkien elinvoimaa. Syntyvyyden vähentyessä monet suomalaiset kaupungit, kuten Joensuu, kasvavat ainoastaan maahanmuutosta. Alta pääset lukemaan muutamia poimintoja webinaarista. Halutessasi voit myös katsoa webinaaritallenteen täältä. Tallenne on saatavilla toukokuuhun 2026 saakka.

Monikulttuurisuus rakentuu yhteistyössä

Monikulttuurisuuden edistäminen ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii yhteistyötä, tahtoa ja johdonmukaisia tekoja. Kuntien ja kaupunkien on luotava toimivat puitteet ja tuotettava monikielisesti palveluita, jotka helpottavat alueelle juurtumista ja arjen sujuvuutta. Joensuussa tätä on edistetty aktiivisesti. Myös Joensuuhun muuttamisesta on pyritty tekemään mahdollisimman helppoa ottamalla käyttöön muuttoagentti, jonka tehtävänä on auttaa uusia kaupunkilaisia asettautumaan Joensuuhun. Muuttoagentilta on mahdollista saada apua monipuolisesti aina asunnon etsimisestä verkostojen löytämiseen. Kaupungille on tärkeää, että sekä asukkaat että yritykset kokevat Joensuun paikkana, jossa on hyvä olla, asua ja kasvaa riippumatta siitä, mistä tänne on muuttanut.

Organisaatioiden tulee puolestaan kehittää toimintakulttuuriaan niin, että myös monikulttuuristen työntekijöiden on mahdollisimman helppoa sopeutua siihen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi perehdytysprosessien ja viestinnän selkeyttämistä sekä muiden yhteisten toimintatapojen muokkaamista. Tämä saattaa kuitenkin olla ajoittain haastavaa, sillä etenkin kielitaitoon liittyvät kysymykset saatetaan nähdä hyvinkin mustavalkoisina.

Tänä päivänä tarjolla on kuitenkin tulkkauspalveluita, käännöstyökaluja ja monenlaisia muita ratkaisuja kielimuurien murtamiseen. Esimerkiksi joensuulaisessa ammattikorkeakoulussa Kareliassa on kokeiltu pariharjoittelua, jossa kaksi harjoittelijaa työskentelee yhdessä. Harjoittelijoista toinen puhuu suomea äidinkielenään ja toinen on kansainvälinen osaaja. Malli tukee sekä kielenoppimista että kulttuurista ymmärrystä ja vahvistaa molemminpuolista osaamista.

Harrastustoiminta ja yhteisöt ovat paras pitovoimatekijä

Erilaiset yhteisöt ja kuuluvuuden tunne ovat usein keskiössä pitovoimasta puhuttaessa ja näin ollen onkin tärkeää, että myös kansainvälisille osaajille muodostuu paikallisia verkostoja. Kaikki keskustelijat olivat samaa mieltä siitä, että muualta kaupunkiin tai kuntaan muuttaneille ihmisille sekä heidän perheilleen on oltava tarjolla muutakin mielekästä tekemistä opiskelun tai työnteon lisäksi. Harrastustoiminta, oli se sitten urheilua, kulttuuria tai luonnossa liikkumista, juurruttaa usein parhaiten uudelle paikkakunnalle. Myös muut vapaa-ajan yhteisöt vahvistavat paikkakunnalle juurtumista, riippumatta siitä onko paikkakunnalle muutettu muualta Suomesta vai ulkomailta. Tämän vuoksi jokainen ystävällinen ele, yhteinen keskustelu tai mukaan kutsuminen on tärkeä, sillä se vahvistaa tunnetta siitä, että uusi tulija on aidosti tervetullut.

Myös työelämään liittyvät pitovoimatekijät ovat tärkeitä. ASSA ABLOYlla työkielenä toimii pääsääntöisesti englanti, eikä kaikilla henkilöstön jäsenillä ole yhteistä kieltä. Tätä ei kuitenkaan nähdä ongelmana vaan mahdollisuutena oppia uutta. Henkilöstölle tarjotaan erilaisia kielikoulutuksia ja tarvittaessa ollaan valmiita tukeutumaan myös erilaisten käännöstyökalujen apuun.

Joensuun kaupunki tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuksia kouluttautua esimerkiksi selkosuomen osaajaksi. Henkilöstön kouluttamisen lisäksi, Joensuun kaupungilla on myös kova halu kehittää muun muassa niitä toimintoja, joita he tarjoavat maahanmuuttajille. Tämän vuoksi Joensuun kaupunki onkin osallistunut esimerkiksi Talent Hub Eastern Finland toimintaan. Jennin mukaan Joensuun jatkuvan kehittymisen taustalla on vahva halu ottaa ihmiset huomioon sellaisina kuin he ovat.

Missä voisimme parantaa seuraavan 5 vuoden aikana?

OECD:n mukaan korkeakoulutetut kansainväliset osaajat eivät näe Suomea houkuttelevana. Yksi syy tähän on se, että maahanmuuttajien kotoutuminen ja työllistyminen Suomeen on heikkoa muihin Euroopan maihin verrattuna. Syntyvyyden laskiessa, tämä on huolestuttavaa. Tilanne ei voi jatkua samanlaisena, mikäli suomalaisen yhteiskunnan halutaan toimivan myös jatkossa. Myös webinaarissa keskusteltiin siitä, mitä pitäisi tapahtua seuraavan 5 vuoden aikana, jotta tilanne olisi jatkossa parempi.

Thomasin mukaan meidän pitäisi olla avoimempia ja rohkeampia kokeilemaan erilaisia asioita. Nykyinen epävarmuus on uusi normaali, emmekä tule enää palaamaan vanhaan aikaan. Siitä huolimatta, olisi tärkeää mahdollistaa erilaisia urapolkuja sekä paluumuuttajille että maahanmuuttajille. Tämän lisäksi, palveluiden tulisi kehittyä julkisella sektorilla. Myös tänne muuttaneilla on aina oma vastuunsa ja sekin tulisi ottaa huomioon.

Jenni puolestaan korosti tarvetta Suomen omaan proaktiivisen maahanmuuton malliin. Tarvittaisiin suora väylä pysyvään oleskelulupaan työhön tuleville maahanmuuttajille perheineen. Se toisi turvaa ja pysyvyyttä ja vähentäisi stressiä. Lainsäädännöllisiä uudistuksia tarvittaisiin myös pehmeiden keinojen lisäksi.

Monikulttuurisuus on voimavara

Kysely monikulttuurisuuden hyödyistä

Webinaarin osallistujat pääsivät jakamaan kokemuksiaan monikulttuurisen tiimin hyödyistä. Osallistujille eniten hyötyä olivat tuottaneet laajempi kieli- ja kulttuuriosaaminen sekä uudet näkökulmat.

---

---

• Edellinen: Vuoden 2025 kohokohtina vastuullisuus, kansainvälistyminen ja palveluvalikoiman laajentuminen